tiistai 03. maaliskuu 2015

Kynsilakka kuivaksi silikoni-spraylla

Kai tällaisiakin on ollut jo pitkään – mutta minä kuulin suihke-muotoisesta kynsilakan pikakuivattajasta vasta viime syksynä jolloin sain sellaisen testiin.

Onko pikakuivattava spray monelle tuttu?

NailSpray

Itse olen kynsilakan pikakuivattajien suurkuluttaja. Vähän samaan tyyliin kuin kuivashampoita ja silmämeikinpoistoainetta, niitä kuluu todella paljon. Lakka kuivuu minulla aina tosi hitaasti, oikeastaan merkistä riippumatta. Ainoan poikkeuksen muodostavat neon-lakat, kai niiden koostumuksessa on jotain joka saa ne kuivumaan välittömästi. Jaksan aina ihmetellä ja ihastella esimerkiksi Charming Nailsin jokailtaista lakkausrutiinia – huh, mä en jaksaisi ikinä..! Kun aina pitää varata vähintään puolitoista tuntia sellaista aikaa, jolloin ei käytännössä voi tehdä mitään.

Pikakuivattaja helpottaa, vaikka ei sekään tietenkään lakkausta läpikuivata. Minulla on joskus mennyt kuivattajallakin käsitelty lakkaus ruttuun iltapäivällä, vielä joku kuusi tuntia lakkaamistoimenpiteen jälkeen…! Ilman pikakuivattajaa joutuisin odottamaan varmaan kolmekin tuntia ennenkuin voisi kaivaa jotain käsilaukusta. En käsitä miten joillain lakat kuivuvat puoleen tuntiin…

Suihkemuotoisen pikakuivattajan vaikuttava ainesosa on – – yllätys, silikoni. Tässä ihan uusi yhteys jossa kohtaan silikoniyhdisteen.

Spray’ta neuvotaan suihkauttamaan 30 cm:n etäisyydeltä. Se muodostaa kynsien – ja sormien – päälle öljyisen kalvon. Taisin ensimmäisillä kerroilla suihkuttaa liian läheltä, sillä kalvo oli todella märkä ja kuivui hitaasti. Lisäksi sormien iho jäi ihan öljyiseksi. (Incissä on myös dicaprylyl-karbonaattia, rasvamaista ainetta.)

NailSpray_kynnet

Kuvassa kynsi-spray kuivumisvaiheessa.

Sittemmin opin annostelemaan suihketta oikein ja suihkuttamaan kauempaa. Käsittely on todella nopea ja tulos vastaavanlainen kuin perinteisellä pikakuivattajalla;  kuivuu nopeasti ja kynsille jää samanlainen, kolhuja kestävä sileä kalvo.

Täytyy sanoa, että edelleen ihmettelen, miten tuotteen teknologia oikein toimii. Tuotteessa on vain ponneaineita ja niiden lisäksi haihtuvaa silikonia (cyclopentasiloxane) ja dicaprylyl-karbonaattia (anteeksi huono suomennos, estenomit, saatte korjata ;)). Miten näistä aineista jää kynnelle pysyvä kalvo..? Jos cyclopentasiloxane haihtuu ja dicaprylyl-karbonaatti on rasvaa..?

Kynsillä muuten viime viikon meikkipostauksessa näkynyt China Glazen Peachy Keen.

Nail Spray’ta saa Gina Tricotista.

*

Tässä vielä tämän päivän “Taistelu harmautta vastaan” -meikki:

Meikki_tiistai030315

Olen nyt ollut ihan old school -linjoilla meikkauksissa. Tämäkin yksi vanhoja, jo aiemmin blogissakin nähtyjä lempparilookkejani; vihreää ja sinistä. Tällä kertaa yhdistettynä kupariseen alaluomen rajaukseen.

Poskilla Idunin Lingon-poskipunaa ja huulilla Idunin Cornelia-huulikiiltoa.

Meikki_tiistai030315_silmat

Silmämeikissä Pure Luxen mineraaliluomivärejä; koko luomella Seashore ja luomivaossa Shameless. Rajauksessa kahta sinistä; Sephoran Fancy Blue Eyeliner ja Indeliblen Oceanic Gel Eyeliner. Alaluomella Yves Rocherin rajauskynä sävyssä 06 Cuivre.

*

Huomenna olen muuten jälleen pääsemässä kiinnostavalle yritysvierailulle…. nimittäin Biodellyyn..! Tiedättekös mitä tämä muun muassa merkitsee? Pääsen vihdoin näkemään kaikki Lily Lolon meikit livenä…! Niiiin paljon hiplausta ja swatchausta tiedossa! :D

Meinasin aamulla junassa jatkaa noihin rahkakommentteihin vastailua… Kuka saattoi arvata että maitorahka herättäisi yhtäkkiä näin mielettömän vilkkaan keskustelun jossain blogissa – vähiten Karkkipäivässä..! :) Laktoosi-keskustelu on myös huisin kiinnostava, itsekin oppii uutta. :)


maanantai 02. maaliskuu 2015

Suuri rahkakysely

Huh huh hämmästystä, eipä voi muuta todeta tuohon rahkapostaukseni vastaanottamaan suosioon. :) Postausta on jaettu enemmän kuin mitään muuta artikkelia koko Karkkipäivän lähes 6-vuotisessa historiassa. Enpähän olisi osannut tuota odottaa kun perjantaina kaupassa käytyäni spontaanisti kirjoitin jutun – muuan katumainoksen herättämästä kimmokkeesta.

Näköjään maitorahka herättää suomalaisissa tunteita! :D

Koska aihe on nyt tapetilla, en mitenkään malttanut olla tekemättä rahkan ympärille kyselyä. ^_^ Ihan pakko päästä selvittämään kumpi voittaa, maustamaton vai maustettu rahka, ja mikä on Suomen suosituin rahka :)

Kyselyyn pääsee TÄSTÄ.

Sivupalkissa on yhden kysymyksen lyhytversio niille, jotka eivät jaksa vastata useampaan kysymykseen.

idRahkat_Maitokolmio

On ollut tosi kiinnostavaa lukea ihmisten kommentteja perjantain postaukseen. Vähän niinkuin deodorantti-keskustelussa, myös rahka jakaa ihmiset eri koulukuntiin. Toisten mielestä maitorahka on eri asia kuin rahka; jälkimmäisellä he ymmärtävät nimenomaan maustetun, sekoitetun jälkiruoka/herkutteluversion, kun taas ‘maitorahka’ -nimellä myytävä tuote on heidän silmissään leivontaan ja ruoanlaittoon kehitetty valmiste. Mielenkiintoista.

Yksinkertaisesti maitorahka eli lyhennettynä rahka on maidosta hapattamalla valmistettu, proteiinipitoinen raaka-aine, jota voi syödä sellaisenaan, käyttää ruoanlaitossa tai pohjana erilaisissa maitovälipaloissa ja -jälkiruoissa. Lainsäädännöllisesti rahka on tuorejuustoa. Ei ole olemassa erikseen ei-proteiinipitoista rahkaa ja proteiinirahkaa; on maitorahkaa joka on luonnostaan proteiinipitoista, ja sitä voi syödä joko sellaisenaan tai käyttää osana sekoituksissa.

Maustamatonta rahkaakin on erilaisilla “vahvuuksilla” ja koostumuksilla. Mitä itse asiassa itse ihmettelen. Ymmärrän pehmeät ja miedommat versiot, koska ne luonnollisestikin sopivat paremmin sellaisenaan syötäviksi kuin happamat ja tanakat. Mutta kysymys kuuluu: mihin noita happamia edes tarvitaan? :) Kun pehmeää ja mietoakin voi yhtä hyvin käyttää ruoanlaitossa, miksi valikoimassa pitää olla miljoona erilaista rahka-versiota?

Rahkat_Pirkka

Entäs sitten kaikki nämä laktoosittomat ja vähälaktoosiset? Don’t even get me started, niiden ihmettelystä saisi jo oman postauksen. Eikö riitä, jos valikoimassa on laktoositon vaihtoehto? Mitä virkaa on vähälaktoosisella? Jos henkilö on laktoosille herkkä mutta ei suorastaan intolerantti, eikö hän voi hyvin syödä laktoositonta….?

Anoppia lainaten; “Kaupan hyllyt ovat nykyään niin täynnä laktoosittomia tuotteita että meille laktoosia sietäville alkaa jo olla työn takana löytää joukosta normaali versio…”

Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama onko kaupan hyllyllä 50 vai 500 versiota samasta tuotteesta, vaikka ymmärrän anopin pointin ja joillain varmasti menee hermo kun alkuperäistä tuotetta saa nykyään hakemalla hakea. Ihmettelen asiaa lähinnä kannattavuuden kannalta. Onko oikeasti myynnillisesti kannattavaa valmistaa samasta tuotteesta kolme eri versiota? Onko kaikille tarpeeksi ostajia? Mietityttää myös milloin kaupoista loppuvat hyllymetrit… Varmaan nyt jo ollaan meijeriosastoilla helisemässä.

Rahkat_Exquisa

Kävin kyselyä varten läpi kaikkien Suomessa myytävien tunnetuimpien valmistajien maitorahkatuotteet. Löysin yhteensä 29 maustamatonta maitorahkaa. On siinä rahkaa kerrakseen. Voi vain miettiä, onko tarpeen pitää hyllyillä kymmenittäin lähes identtisiä tuotteita… Melkein joka merkillä on vähintään perus- ja laktoositon versio.

Oli myös kiinnostavaa panna merkille rasvattomuuteen liittyvät pakkausmaininnat. Kirkkaasti valtaosa Suomessa myytävistä rahkoista on rasvapitoisuudeltaan 0,3%. Muistelen kuulleeni joskus, että rasvattomuuden rajana pidetään juuri tuota 0,3:a, eli jos arvo on sen tai alle, saa tuotetta kutsua rasvattomaksi. Epäloogisesti, usean valmistajan rasvattomaksi nimetty rahkatuote sisältää saman verran rasvaa kuin saman merkin perusrahka. Eli sen 0,3 prossaa. Toisessa halutaan korostaa rasvattomuutta, toisessa ei, vaikka arvot ovat samat. Miksi…?

Rahkat_Vitalinea_Lindahls

Nyt tämä menee jo ihan jaaritteluksi, mutta pakko lisätä vielä yksi vähähiilihydraattisuuteen liittyvä havainto niille keitä se kiinnostaa. :) Lindahlsin meijerin maitorahka on vähähiilarisin Suomessa myytävä rahka arvollaan 2,9 g / 100 g. Normaalisti rahkassa on 4-4,5 % hiilihydraattia. Ja yllättävästi kakkossijalle kiri…. Danone! En edes tiennyt, että sokerisista herkkurahkoistaan tunnetulla Danonella on valikoimassaan myös yksi maustamaton rahka. Vitalinea Pro -rahkan hiilariarvo on 3 g / 100 g. Kiitos kysely-taustatyön, olen jälleen viisaampi. :)

Lopuksi…. oma erikoisuutensa, Skyr.

  skyr finland

Skyr-tuotteet ovat hapatettuja, rahkamaisia maitotuotteita mutta eivät lainsäädännöllisesti rahkaa.

Jos joku osaa kertoa miksi Skyrit eivät ole rahkaa, vaikka koostumus (ja mun mielestä makukin) on ihan samanlainen, niin saa valaista :) Olen utelias.

Kuvat: Pirkka, Maitokolmio, FreshFoods, Danone, Lindahls ja Skyr.

Taas on niin kiinnostavaa keskustelua kommenteissa! :) Olette te kyllä mahtavia lukijoita kun osallistutte niin aktiivisesti :)

Vastailen tämän ja huomisen päivän aikana.


sunnuntai 01. maaliskuu 2015

Hyvä on, talvi, minä luovutan

Niinhän se taas meni että tämä talvi oli yhtä kuin tammikuu. (Ainakin eteläisemmässä Suomessa.) Floridasta palatessa odotin kovasti pääseväni vielä nauttimaan hangista ja pienestä pakkasesta edes muutaman viikon, mutta turha toivo. Kotona odotti harmaampi ja kuraisempi maisema kuin saatoin muistaakaan talven kykenevän Suomessa olemaan. Voi turistien iloa, jos sattuvat tänne tähän aikaan vuodesta saapumaan.

Harva asia saa minut yhtä pahantuuliseksi kuin harmaa, ruma sää. Olen voimakkaasti neljän vuodenajan ihminen, ja kalenterin näyttäessä talvea haluan mieluusti ulkonakin olevan talvi. Haluan laittaa toppatakin ja villamyssyn päähän ja tuntea pienen nipistelyn poskilla. Kuulla lumen narskuvan kenkien alla.

No, tänä talvena ei auttanut kuin luovuttaa. Ja kalenterin juuri heilahdettua kevään puolelle tänään taitaa olla virallinen päivä tehdä se.

    idKevatmeikki_IMG_4339

Kävin kuluneella viikolla taistoon maiseman harmautta vastaan pastellimeikkien voimin.

Talvi2015

.

Kevatmeikki_IMG_4306

Silmämeikissä persikan ja pinkin sävyjä turkoosilla glitterrajauksella ja huulilla pehmennettyä korallia.

Kevatmeikki_meikit

Meikkiin käytin: pohjustuksena MACin Paint Pot-luomiväriä sävyssä Rubenesque, koko luomella L’Orealin Natural Peach -luomiväriä, kulmaluulla ja poskipäillä Yves Rocherin Melon Nature -luomiväriä, luomivaossa Lumenen Helletuuli-luomiväriä ja rajauksena IsaDoran geelieyelineria sävyssä Turquoise* sekä Make Up Storen glitter-eyelineria sävyssä Kayo*.

Huulilla sekoitus Viva La Divan huulipunia Chill Out (koralli) ja Summer Queen (nude roosapersikka).

Kevatmeikki_IMG_4288

Kynsillä China Glazen Peachy Keen.

Poskilla sekoitus Benecosin Sassy Salmon* – ja Cliniquen Aglow -poskipunia, ja poskipäillä korostukset Yves Rocherin Melon Nature -luomivärillä. (Miksi sekoitan poskipunia? Sassy Salmon tuntui yksinään liian kirkkaan koralliselta tähän meikkiin, ja pehmensin sitä neutraalimmalla ja hohtavammalla Aglow’lla.)

Meikkipohjana Lumenen CC-meikkivoide sävyssä Medium.*

Kevatmeikki_IMG_4322

Taputtelin huulille ensin kerroksen Chill Out’ia ja sitten päälle ohuen kerroksen vaaleampaa Summer Queenia. Jotkut Viva La Divan huulipunista toimivat paremmin (eli jälki on kauniimpaa) sormin taputeltuna kuin suoraan puikosta vedettynä. Viimeistelynä Lumenen Wild Rose -huulikiiltoa sävyssä Kevät.*

(Kiilto jäi uupumaan tuotekuvasta.)

*) Saatu aikoinaan blogin kautta.

Kevatmeikki_IMG_4296

En käytä glitterrajauksia usein, mutta välillä niillä on kiva tuoda meikkiin pilkettä. Yksinään Kayo ei tekisi selkeää rajausta vaan se täytyy levittää toisen, vahvempipigmenttisen rajauksen päälle. Niinkuin melkein kaikki glitter-lainerit.

Kevatmeikki_IMG_4285

Voin kertoa että on ihan sairaan vaikeaa ottaa luontevaa kuvaa jossa näkyy sekä meikki että kynnet :D

Tuo Peachy Keen -kynsilakka… <3 Ah! En ole käyttänyt sitä tosi pitkään aikaan. Oikein ilahduin kun näin sen lakkalaatikostossani. Täytyy myöntää että pitkään jatkuneen kynsialakuloni ja lakkamasennuksen aikana ehdin unohtaa suuren osan kynsilakoistani… Kivaa kun nyt tekee “uusia löytöjä” varastostaan :)

Kevatmeikki_silmat_colorchart

Tässä vielä värikarttaa niistä tykkääville. Näköjään unohdin Make Up Storen Kayon.

Persikka + pinkki on liilan ja kullan ohella suosikkiyhdistelmiäni luomiväreissä. Sopii kevääseen aina. :)

.

Tämän päivän lakkaus:

Lumene_TuleeKevat

Lumenen pinkkikoralli “Tulee kevät”. Tämä oli pakko saada, niin ihana!!

LumeneTuleeKevat2

Voiko olla keväisempää? :)

Mä olen niin sucker kaikille korallisille sävyille….

.

Harmaus – hus pois! :)


perjantai 27. helmikuu 2015

Että ihan PROTEIINIrahka

Talven aikana ei ole voinut välttyä PROTEIINISTA katukuvassa. Nyt meidän pitää kuulkaas syödä proteiinirahkaa. Eri valmistajien maitoprotskutuotteet ovat dominoineet katumainoksia syksystä saakka, tai siltä se on ainakin minusta tuntunut. Ehkä kiinnitän niihin sattuneesta syystä tavallista enemmän huomiota.

Vanha tuttu maitorahka on haluttu uudelleenbrändätä trendituotteeksi. Ei rahkaa vaan proteiinirahkaa. Vähän niinkuin sävytetyt päivävoiteet –> bb-voiteet.

Rahkat_proteiini

No mikäs näissä PROTEIINIrahkoiksi nimetyissä tuotteissa on erona tavalliseen maitorahkaan? Maitorahkassahan on luonnostaan runsaasti proteiinia. Vähän sama kuin nimeäisi kinkun PROTEIINIkinkuksi.

Onko näissä trendirahkoissa nyt sitten enemmän proteiinia?

Ei. Ei niissä ole. Tavallisessa maitorahkassa on keskimäärin 10% proteiinia, proteiinirahkan nimellä kulkevissa tuotteissa ihan saman verran - tai vähemmän.

Valio korostaa markkinoinnissaan, että heidän ProFeel-rahkoissaan on kuitenkin enemmän protskua kuin muissa maustetuissa rahkoissa. Selvä. Tällä logiikalla siis kaikki maustamattomat rahkat ovat proteiinirahkoja ja pian ne varmaan BB-buumin tyyliin uudelleennimetäänkin tällä trenditermillä.

Pian kaupoista saa myös proteiinikalaa, proteiinijuustoa ja proteiinijauhelihaa. ;)

.

Otin tarkasteluun kolmen merkin tavallisen maitorahkan ja proteiinirahkan.

Rahka_Valio

Valio. Tavallisessa ja proteiini-versiossa on saman verran proteiinia.

Rahkat_Arla

Arla. Arlalla digataan PROTEIN-sanaa. PROTEIN purkin kyljessä isolla ja sen alla vielä “pehmeä proteiinirahka”, ja tuotetiedoissa “runsaasti proteiinia sisältävä pehmeänmakuinen proteiinirahka”. Jjep. Tuli selväksi että tuotteessa on proteiinia.

Mutta mitenkäs luonnehtisitte “Arla Keittiö” -nimekkeen alla olevaa rahkaanne, jossa on ihan samat raaka-aineet mutta vielä PROTEIN-rahkaakin enemmän proteiinia?

Rahka_Rainbow

Rainbow. Sateenkaarifirmakin on älynnyt, että PROTEIINIRAHKA kuulostaa myyvältä. Ei muuta kuin tekstiä purkin kylkeen. Tuotteessa on kuitenkin 2 %-yksikköä vähemmän proteiinia kuin lafkan perus-maitorahkassa.

.

Voi meijerifirmat, ystäväiset. Mitenkäs jos antaisitte niiden maustettujen “proteiini”rahkojen kulkea ihan sillä loogisimmalla nimityksellään; MAUSTETTU MAITORAHKA.

….Tätä kirjoittaessani syön lempparirahkaani eli Lidlin 4,3-prossaista. Siinä lukee ajan hengelle epämyyvästi vain Quark. Ja siinä on 10,5% protskua. ;)

Kuvat: Valio, Arla ja Rainbow.

Edit. Tarkkasilmäinen lukija hoksasi, että mulla oli käynyt kämmi Profeel-kuvan kohdalla. Olin epähuomiossa liittänyt sokeroimattoman Profeelin kuvan tavallisen Profeel-rahkan ravintosisältötietoihin. Proteiinia ja rasvaa kummassakin on saman verran, mutta sokereita tietysti eri määrä. Tässä oikea sokeroimattoman Profeel Persikan ravintosisältö:

ProfeelSokeroimatonPersikka


torstai 26. helmikuu 2015

South Beach With No Sex

Miami. Ocean Drive, South Beach. Missä art deco ja kauniit ihmiset kohtaavat.

SouthBeach5

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…vai olisiko täällä kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä?

Olin kovasti odottanut näkeväni Miamin. Jos ei legendaaristen biitsien, uniikin arkkitehtuurin ja julkkiksia ja wannabe-julkkiksia kuhisevan rantabulevardin vuoksi niin Dexterin. I am a fan…

Kuten niin monien suurkaupunkien kohdalla, Miamikaan ei ole vain “yksi Miami”. Ei ole yhtä ilmeistä keskustaa, vaan useita, eri henkisiä kaupunginosia omalla kulttuurillisella leimallaan. On pikku-Havannaa, välimerellistä Coral Gablesia, hipsteriä Coconut Grovea ja tietysti über-seksikäs, hedonistinen Miami Beach. Miami Beach sekä Coral Gables ovat teknisesti omia kuntiaan.

SoBe

South Beach eli SoBe on Miami Beachin eteläinen osa, noin 21:stä kadusta alaspäin.

SouthBeach2

South Beach tunnetaan ikonisesta art deco -alueestaan, joka koostuu noin kahdeksasta sadasta 20-40-luvuilla rakennetusta rakennuksesta. Ne kunnostettiin 80-luvulla omistautuneiden arkkitehtuuri-aficianadojen toimesta ja pelastuivat näin purku-uhalta. Alue kuuluu nykyään virallisesti suojeltaviin historiallisiin kohteisiin.

Art deco -talojen kerma sijoittuu Ocean Drivelle, 6. ja 13. kadun välille.

Värejä ja retroa rakastavalle ihmiselle kuten minulle South Beach oli ilo silmille. Yhtään julkkista en bongannut, eikä se paljon kiinnostanutkaan, mutta alue tarjoaa sitäkin enemmän silmäkarkkia niin värikkäiden rakennusten kuin persoonallisuuksienkin muodossa.

SouthBeach4

Huomaa olalla kulkeva koira ;)

Päivä oli tuulinen, ja jätimme rantaelämykset suosiolla väliin. Miami Beachin ranta ei itse asiassa vedä vertoja Fort Lauderdalelle, jonka tunnelmasta muutenkin totesimme Tanjan kanssa tykkäävämme enemmän.

Itse asiassa tämän jutun otsikko oli alun perin Fort Lauderdale vs. Miami Beach ja minun oli tarkoitus vertailla paikkoja, mutta kuvasatoa oli niin runsaasti että päädyin omistamaan postauksen pelkästään SoBe’lle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SoBe tunnetaan myös eloisasta gay-scenestään. Osuimme Ocean Driven vanhimman gay-baarin The Palacen drag-brunssille. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän mamman ei tarvinnut paljon edes liikahtaa kun yleisö ulvoi innostuksesta ja rahaa lensi kuin roskaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SouthBeach1

South Beach art decoineen on upea. South Beach on uniikki. South Beachissa bailataan seitsemänä päivänä viikossa. Joka puolelta kuuluu musiikkia ja klubit sykkivät sunnuntai-iltapäivisinkin. South Beach on epäilemättä Miamin the happening place.

Mutta. Samalla South Beach ei kuitenkaan ollut mun paikka. Täytyy sanoa, että jäin oikein ihmettelemään sitä. Odotin aivan päinvastaista fiilistä.

SoBe ei vienyt minulta jalkoja alta. En nähnyt sen kauniimpia tai karismaattisempia ihmisiä kuin muuallakaan (no, queeneja lukuunottamatta). Ei sillä että juuri se olisi ollut oleellista minun South Beach-kokemukselleni, mutta SoBe crowdia kieltämättä hypetetään kaikilla mahdollisilla seksikkäillä adjektiiveilla. Tänne tullaan näkymään ja näyttäytymään. Totuus: kaduilla kulkee ihan tavallisia “sanneja ja tanjoja”, amerikkalaisia ja turisteja reppuineen ja flip-flopseineen. Kenties valovoimaiset ihmiset olivat juuri tuona sunnuntaina pitäneet South Beach -välipäivän? ;)

Ocean Drive oli lopulta vain katu meren rannalla, varrellaan kuvauksellisia vanhoja hotellirakennuksia ja loputtomiin parkkeerattuja autoja. Collins Avenue oli kuin mikä tahansa kauppojen reunustama katu missä tahansa amerikkalaisessa kaupungissa.

SouthBeach3

En kokenut kuuluvani South Beachille. Pidin South Beachista ja olisin halunnut pitää vielä enemmän, mutta meillä ei ilmeisesti ollut kemiaa. Tai jotain.

Paikkojen ja ihmisen välille syntyvää tunnetta ja suhdetta ei aina voi selittää. Joskus sitä rakastuu umpimähkään johonkin kylään, saareen tai kaupunkiin ilman mitään ns. ilmeistä syytä. Ja joskus joku itsestäänselvästi upea paikka ei aiheutakaan odotettua kipristelyä sydänalassa.

Onko teille käynyt näin joidenkin paikkojen kohdalla? Oletteko matkustaneet jonnekin suurin odotuksin ja suorastaan pettyneet?

Minä en pettynyt South Beachiin. Mutta sannimaisine väreineen ja rakastettavine drag-queeneineenkaan se ei lopulta onnistunut tekemään odotettua vaikutusta.

Luulen, että mestat kuten Little Havanna ja Coconut Grove olisivat enemmän minun heiniäni. Syy palata Miamiin. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Collins Avenue.

Delano

Kaikki Miami-oppaat neuvovat kurkkaamaan luksus-hotelli Delanon aulaan, jonka Liisa Ihmemaassa -surrealismi on kuulema omaa luokkaansa.

Hotellin tiloista löytyy Gaudín, Dalín ja Man Rayn alkuperäistaidetta. Jos sellaisten ohi kuljimmekin, emme tunnistaneet… :P

 Delano2

David Lynch was here…?

Kahden tonnin surrealistiseen hintaan olisi päässyt tsekkaamaan huoneidenkin taikaa…. ;)